J.K. Rowling
Kansikuva

Harry Potterin harteilla lepää suunnaton vastuu ja lähes mahdottomalta tuntuva tehtävä: hänen on etsittävä ja tuhottava loput Voldemortin hirnyrkit. Heinäkuun viimeisenä päivänä Harry täyttää seitsemäntoista vuotta ja tulee täysi-ikäiseksi. Hänen on jätettävä kodikas ja turvallinen Kotikolo ja seurattava polkua, joka on hänelle viitoitettu. Koskaan ennen ei Harry ole tuntenut itseään näin yksinäiseksi. Hän on täynnä kysymyksiä, joiden ratkaisut ovat täysin hämärän peitossa. Ja aika käy vähiin, Voldemort joukkoineen on aivan Harryn kintereillä. Pystyykö Harry vastaamaan haasteeseen, jonka hän jo syntyessään sai?

Kirjan alusta kului mielestäni aivan turhan paljon aikaa telttailuun, kun Harry, Ron ja Hermione lähtivät jäljittämään hirnyrkkejä. Tiedän, että onhan se hidasta aloittaa hirnyrkkien etsinnät kun ei tiedä mistä aloittaa. Tuntuu, että Rowling on koettanut väkisin venyttää viimeisen kirjan kestämään ajallisesti vuoden verran, kuten muutkin kirjat ovat kestäneet. Lisäksi Voldemortin aiheuttamaa vaaraa tunnuttiin vähättelevän jonkin verran. Kun kerran telttailtiin niin kauan, niin luulisi kolmikon nyt törmänneen vähän useampaan ei-toivottuun ihmiseen ihan vahingossa, vaikka Hermione olikin järkevä ja keksi vaihtaa paikkaa usein ja langettaa ne suojataiat telttapaikan ympärille.
Muuten olen kirjaan kuitenkin tyytyväinen. Edes Harryn "kuolema" kirjan loppupuolella ei haitannut, kuten joitakin haittaa, sillä kun tuota kohtausta ajattelee niin se käy teoriani mukaan kyllä järkeen, että Harry menettikin vain tajunsa sillä lailla. Sanotaanhan kissoillakin olevan yhdeksän elämää, joten ehkä Harrylla sen Voldemortin sielun kappaleen takia oli kaksi elämää. Se pala Voldemortin sielua oli osa Harrya, mutta oli kuitenkin irrallaan Harryn sielusta ja siksi se avada kedavra veikin vain tajun ja irrotti sen sielun osan Harrysta.

Mitä tulee kirjan lopussa olevaan pätkään, jossa päähahmot ovat jo aikuisia ja naimisissa, niin sen olisi hyvin voinut jättää poiskin. Saattoihan sen arvata ilmankin, että Harry ja Ginny menevät naimisiin ja että niin tekevät myös Ron ja Hermione. Ja tässä lopputarinassa huomasinkin vielä yhden pienen epäloogisuuden. Tonksin ja Lupinin lapsihan syntyi ennen Tylypahkassa käytyä lopputaistelua. Kun siitä lasketaan, niin silloinhan Teddy Lupin olisi 19. Miten Teddy siis olisi 19 vuotiaana Tylypahkan pikajunassa menossa Tylypahkaan vai käsitinkö vain jotain väärin lukiessani? Ellei Teddy ole jäänyt luokalle, niin hän olisi käynyt jo viimeisen vuotensa koulussa 17 vuotiaana, sillä seitsemän luokkaahan Tylypahkassa vain on. Tai sitten tosiaan käsitin väärin sen kun James tuli ilmoittamaan että Teddy pussailee Victoirea. Saattoihan se olla niinkin, että Victoire on vielä Tylypahkassa ja Teddy vain nousi hetkeksi junaan saadakseen olla kahden kesken Victoiren kanssa.

Kokonaisuudessaan tämä oli kuitenkin hyvä kirja ja oikein sopiva loppu pitkään jatkuneelle sarjalle.