Jude Watson
Kansikuva

Jeditemppelin rauha on järkkynyt. Kunnioitettu jedivanhus Yoda on yritetty surmata ja kaikesta päätellen jedien joukkoon on soluttautunut kavala petturi. Kuinka päästä hänen jäljilleen? Vaarallisessa tilanteessa kukaan ei ole turvassa ja kaikkia epäillään. Obi-Wan Kenobi ja Qui-Gon Jinn alkavat selvittää salaliittoa, joka pitkittyessään uhkaa musertaa jedien tarkoin vaaliman korkean moraalin. Luopio on paljastettava ennen kuin temppelin asukkaat menettävät luottamuksen toisiaan kohtaan. Siihen asti tuntematon vihollinen jatkaa rauhassa tihutöitään...

Tämä kirja ei myöskään ollut yhtä mielenkiintoinen kuin aiemmat osat, mutta kyllähän tämän nyt luki kuitenkin. Se kuinka jedineuvosto ja Qui-Gon kohtelivat Obi-Wania tämän paluun jälkeen tuntui melkoisen epäreilulta, mutta Obi-Wan onneksi kesti Melida/Daanille jäämisen seuraukset. Itse olisin vastaavassa tilanteessa varmastikin vain masentunut. Joka tapauksessa, välillä tuntui että Qui-Gon ja Obi-Wan vetivät johtopäätöksiä asioista vähän turhan nopeasti ja arvasivat, että kyseessä oli Xanatos. Kun Xanatoksen osallisuudesta oli saatu varmistu loppu sujuikin helposti. Lisäksi ihmetyttää, että tutkimus saatiin päätökseen noin nopeasti Obi-Wanin paluun jälkeen. Kertaakaan ei mainittu, että olisi ollut yö tai päiviä olisi kulunut useampia, kuten aiemmissa osissa. Kaikki saatiin ilmeisesti ratkaistua päivässä heti siitä alkaen kun Obi-Wan poistui alussa neuvoston kammiosta. Tapahtumat olisivat saaneet edetä kyllä hieman hitaammin. Noin se tuntui vain epäuskottavalta. Suosittelen kuitenkin kaikille Star Warsin ystäville tätä kirjaa.