Riitta Jalonen
Kansikuva

Kun Mirjami palaa Madeiran matkaltaan, hän saa kuulla naapureilta, että hänen poissa ollessaan, perheen talossa on asunut toinen nainen. Mirjami päättää etsiä käsiinsä naisen, Inari Ojutin, joka on tunkeutunut luvatta hänen kotiinsa, avioliittoonsa ja elämäänsä ja kostaa murtautumalla yhtä väkivalloin hänen reviirilleen. Inari on taidemaalari, hän on tottunut kuvaamaan muiden ihmisten elämää, mutta hänen oma elämänsä on ripustettu hauraiden kuvitelmien varaan. Salassa Inari valokuvaa tuntemattomien hääparien onnenhetkiä ja yhtä hartaasti kuin lapsuudessaan kokoamaansa kasviota hän vaalii vaatekaapissa käyttämättömänä roikkuvaa morsiuspukua. Riitta Jalosen kahdeksas romaani on epätavallinen kolmiodraama, jossa kerronta tarkentuu kuvaamaan vaimon ja rakastajattaren suhdetta. Kahden lähtökohdiltaan hyvin erilaisen naisen tarinat kietoutuvat lähes maagisella tavalla yhteen, kun Mirjami ja Inari kohtaavat toisissaan parin, joka samaan aikaan sekä täydentää omaa itseä että on vaarassa tehdä sen tyhjäksi.

Tästä kirjasta ei oikein tiedä mitä sanoisi. Alku vaikutti hyvältä sillä Mirjamin tunteisiin sen jälkeen, kun hän sai kuulla toisesta naisesta, oli helppo eläytyä. Inari jäi kuitenkin hahmona melko etäiseksi, enkä oikein osannut eläytyä tähän hahmoon. Lisäksi olisin toivonut kerrottavan tapahtumia myös Mirjamin miehen näkökulmasta. Miksi hän sillä tavalla ryhtyi leikkimään toisen naisen kanssa, kun avioliitto Mirjamin kanssa kaikesta päätellen oli ollut onnellinen? Lopussa tuntui myös aika epäuskottavalta, että Mirjami pystyi niin helposti unohtamaan syrjähypyn ja antamaan anteeksi. Itse samassa tilanteessa varmasti hyppisin seinille ja lähtisin saman tien talosta. Ei tulisi jatkamisesta yhtään mitään, sillä siinä olisi kyllä luottamus toiseen kärsinyt aika pahasti. Joka tapauksessa kirja jätti lukemisen jälkeen pään aika tyhjäksi. Tätä lukee kyllä paremman puutteessa vaikkapa junamatkalla, mutta enpä taitaisi silti suositella tätä oikein kenellekään, vaikka tätä muissa arvosteluissa ilmeisesti ylistetäänkin.